Siirry sisältöön
Kasa-ammunta
Kasa-ammuntalajeja pidetään tarkkuusvaatimuksiltaan kuningaslajeina. Nykyään ammutaan kasoja, jossa kuulat menisivät koskettamatta 8mm mutterin läpi sadalta metriltä.
Lajiesittely

”Bench Rest Shooting”

Jyrki Muotio kuvattuna Ruutikankaan EM-kilpailuissa vuonna 2025. (Kuva: Lassi Palo)

Kasa-ammunta jakautuu nykyään yleensä kiväärillä ammuttavaan kasan kokoon perustuvaan lajiin (group) sekä pienois- ja ilmakiväärillä ammuttavaan pistelajiin (score). Molemmille lajeille yhteistä on ampuminen pöydältä (bench) tukea (rest) käyttäen. Tämän vuoksi lajista käytetään joskus myös nimitystä penkkiammunta.

Kasan kokoon perustuvassa kilpailussa ammutaan ennalta määrätyn matkan päässä olevaan tauluun tavoitteena saada osumat mahdollisimman lähelle toisiaan. Tulos määritetään mittaamalla kahden äärimmäisen osuman keskipisteiden välimatka, joka ilmoitetaan millimetreinä ja/tai kulmaminuutteina (MOA). Kasan sijainnilla taulussa ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on osumaryhmän koko.

Yleisimmät laukaisumäärät ovat 3, 5 tai 10 laukausta sarjaa kohden kilpailusta riippuen. Kilpailuissa ammutaan useita sarjoja, ja yhteistulos ratkaisee sijoitukset. Ampumamatkat ovat tavallisesti 100, 200 ja 300 metriä.

Pistelajeissa käytetään tauluja, joissa on 25 erillistä osumalaatikkoa ja perinteinen pistelasku. Kilpailussa ammutaan kolme taulua, jolloin maksimipistemäärä on 750 pistettä. Tulokseen merkitään myös napakympit, joilla ratkaistaan mahdolliset tasatulokset. Yleisimmät ampumamatkat ovat 25 ja 50 metriä.

Kasa-ammuntaa on harrastettu eri muodoissaan jo pitkään, sillä jokainen aseen kohdistaja pyrkii mahdollisimman pieneen osumakuvioon eli kasaan. Kilpailumuotona laji on lähtöisin Yhdysvalloista, missä sitä on harrastettu 1930-luvulta lähtien. Suomeen laji saapui 1970-luvun alussa Ruotsin kautta sekä Ahvenanmaalle että Manner-Suomeen.

Suomen lajihistoria

Kasa-ammunnan suomalaisina pioneereina toimivat edesmenneet Holger Sjöström Ahvenanmaalla sekä tamperelainen Seppo Hämäläinen Manner-Suomessa.

Manner-Suomen ensimmäinen kasa-ammuntakilpailu järjestettiin 1970-luvun puolivälissä Tampereella. Kilpailussa ammuttiin yksi viiden laukauksen sarja 150 metrin matkalta. Koska radalla ei ollut ampumapöytiä, lähes kaikki kilpailijat ampuivat makuuasennosta. Poikkeuksen teki Erkki Kauppi, joka oli tuonut mukanaan oman kokoonpantavan ampumapöytänsä.

Laji kehittyi nopeasti, ja nykyisin asianmukaisilla betonipöydillä ja taululaitteilla varustettuja ratoja löytyy muun muassa Ahvenanmaalta, Haapajärveltä, Hämeenlinnasta, Lohtajalta ja Lapualta. Harrastajamäärä on kasvanut merkittävästi alkuvuosista, ja Suomessa lajia harrastaa nykyisin noin 150 henkilöä, joista aktiivisia kilpailijoita on noin 100.

Kasa-ammunta levisi 1970- ja 1980-luvuilla erityisesti Keski-Pohjanmaalle. Harrastuksen kasvua vauhditti amerikkalaisen lajin pioneerina tunnetun tohtori Lou Palmisanon vierailu Suomessa kesällä 1986. Hän lahjoitti kiertopalkinnon nimeään kantavaan Lohtajalla vuosittain järjestettävään raskaan luokan 100 metrin 5×5 laukauksen kilpailuun.

Lajin kehittämiseksi perustettiin vuonna 1988 Suomen Kasa-ampujat ry. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja myöhemmin kunniapuheenjohtajana toimi Seppo Hämäläinen. Suomen Kasa-ampujat ry liittyi perustamisvuonnaan Suomen Ampujainliittoon, ja kilpailutoimintaa on sittemmin järjestetty Suomen Ampumaurheiluliiton hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

Lajin kehittämisestä Suomessa vastaa Suomen Ampumaurheiluliiton kasa-ammuntajaosto, jonka jäsenet valitaan vuosittain lajin harrastajien yleisessä kokouksessa.

Missä lajia harrastetaan?

Kasa-ammuntaa harrastetaan maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Japanissa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Englannissa, Belgiassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kasalajien kansainvälisenä kattojärjestönä toimii vuonna 1999 perustettu World Bench Rest Shooting Federation (WBSF), jonka jäsenenä myös Suomen Ampumaurheiluliitto on. WBSF vastaa muun muassa maailmanmestaruuskilpailuista sekä lajin kansainvälisestä kehittämisestä. Euroopan tasolla toimintaa koordinoi European Benchrest Shooting Federation (EBSF), joka vastaa Euroopan mestaruuskilpailuista ja lajin kehityksestä Euroopassa.

Pistelajien kansainvälisenä kattojärjestönä toimii World Rimfire and Air Rifle Bench Rest Federation (WRABF). Euroopan liitto on European Rimfire and Air Rifle Benchrest Shooting Federation (ERABSF). Jäsenmaita on tällä hetkellä 33.

Välineet ja kilpailutaso

Kilpailun kiristyminen on vauhdittanut myös välinekehitystä. Huipputulosten taustalla ovat usein erittäin laadukkaat aseet, patruunat ja komponentit. Lopputuloksen ratkaisee kuitenkin useimmiten ampujan henkilökohtainen osaaminen.

Vaikka kasa-ammuntaa pidetään tarkkuusvaatimuksiltaan yhtenä ampumaurheilun vaativimmista lajeista, olosuhteiden hallinta – erityisesti tuulen vaikutuksen arviointi – on ratkaisevassa asemassa. Tämän vuoksi ratojen olosuhteiden seuraamiseen käytetään erilaisia tuulipusseja, propelleja ja viirejä.

Nykyisellä huipputasolla ammutaan osumaryhmiä, joissa luodit mahtuisivat kulkemaan koskettamatta 8 millimetrin mutterin reiästä sadan metrin etäisyydeltä. Pistelajeissa täydellisiä tuloksia nähdään jo myös Suomessa, ja suomalaiset ampujat ovat saavuttaneet menestystä kansainvälisissä kilpailuissa useissa eri lajeissa.